Somessa pelataan nyt julkisesti klassista Arvaa kuka? -peliä koulukavereiden kustannuksella. Arvailun kohteeksi voi joutua, vaikkei itse haluasi. Mistä tällaisissa arvaustileissä on kysymys ja pitääkö niistä olla huolissaan? Entä millaisia vaikutuksia koulusta tehdyllä arvaustilillä voi olla kouluyhteisöön ja, miten arvaustileihin tulee puuttua?
Poliisi on varoittanut suurista WhatsApp-ryhmistä, joissa jaetaan lapsille sopimatonta materiaalia. Nopea poistuminen ryhmästä on tärkeää, mutta mitä muita toimenpiteitä kannattaa tehdä ennen ja jälkeen ryhmästä poistumista? Lue Someturvan ammattilaisten ohjeet, miten toimia, jos sinut on lisätty ryhmään ja mitä jokaisen on hyvä ryhmistä ymmärtää.
Nykypäivänä kuka tahansa voi riisua kenen tahansa kuvasta alastoman deepfaken eli syväväärennyksen avulla nopeasti ja helposti. Mitä tekoälyllä luoduista alastonkuvista on hyvä tietää? Onko niiden levittäminen rikos ja mitä pitää tehdä, jos itsestä on tehty feikki alastonkuva?
"Shippaus" tai "ship" -tilit ovat tällä hetkellä suomalaisissa kouluissa trendaava ilmiö. Kyse on esimerkiksi TikTokiin tehdyistä tileistä, joissa jaetaan ilman lupaa koululaisten kuvia ja muodostetaan kuvista jakajan mielestä yhteensopivia pareja. Miten tällaisiin sometileihin tai ryhmiin voidaan puuttua? Rikkovatko ne lakia ja mistä niissä on oikein kyse?
Somen ja digitaalisten palvelujen kehittymisen myötä vihapuhe ja maalittaminen ovat tuoneet uusia turvallisuusriskejä lähes jokaiselle työpaikalle. Perinteiset työturvallisuuden kartoitukset ja käytännöt kuitenkin tunnistavat huonosti digitaalisen maailman mukanaan tuomia uhkia. Miten näihin työturvallisuusriskeihin voidaan puuttua ja kuinka työyhteisön toimintakyky voidaan varmistaa?
Seksuaalisen häirinnän kohteeksi voi joutua kuka vain, ja häirintää voi tapahtua millä tahansa työpaikalla alasta riippumatta. Lue Someturvan blogista, miten toimia, jos sinua syytetään häirinnästä, miten työpaikalla tapahtunutta seksuaalista häirintää voi alkaa selvittää, milloin häirintä voi olla rikos ja mikä on työpaikkakulttuurin merkitys häirintätilanteissa.
Kuvaaminen julkisissa tiloissa tuottaa monille päänvaivaa. Erityisesti asiakaspalvelussa työskentelevät henkilöt saattavat kokea kiusalliseksi, jos he altistuvat työssään asiakkaiden kuvaamiselle. Miten kuvaamiseen tulee suhtautua ja voiko sitä rajoittaa? Someturvan asiantuntijat avaavat ilmiötä ja siihen liittyviä näkökulmia esimerkkitapauksen valossa.
Sosiaalisesta mediasta on tullut kiinteä osa työelämää ja yhä useampi työntekijä käyttää somea ammatillisiin tarkoituksiin. Somen käytöllä on monia hyötyjä, mutta myös varjopuolia. Kun somen käyttö työelämässä yleistyy, on sekä työntekijöiden että työnantajien tärkeää varautua verkkohäirintään.
Sosiaalisen median käytön lisääntyminen osana monen työtä luo uudenlaisia haasteita työturvallisuudelle. Vaikka laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä, tunnetaan sosiaalisen median mukanaan tuomat turvallisuus- ja terveysuhat vielä melko huonosti. Miten työnantajan sitten kuuluisi suojella työntekijäänsä verkossa tapahtuvalta häirinnältä? Lue blogista lisää työnantajan velvollisuuksista, sekä niiden täyttämiseen tähtäävistä toimista.
Monelle verkkohäirintää kohdanneille rikosilmoituksen teko poliisille on hyvin merkittävä askel. Vaikka ensisijainen keino asian selvittämiseksi ja tilanteen eskaloitumisen estämiseksi on aina pikainen puuttuminen ja oikeanlaisen avun saaminen, voi rikosilmoituksella olla myös tärkeä rooli asian päätökseen saamiselle. Kun rikosilmoituksen teosta on kulunut jonkin aikaa, eikä poliisista ole kuulunut mitään, saattaa tilanne herättää uusia kysymyksiä. Mitä rikosilmoituksen jälkeen oikein tapahtuu? Kannattaako rikosilmoitusta edes tehdä?
Seksuaalirikokset ovat edelleen pitkälle piilorikollisuutta. Kuten somekampanja #eimeidänhäpeä nosti esille, seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhrit syyttävät tilanteista usein itseään, minkä takia asiasta ei uskalleta puhua tai viedä asiaa viranomaisille. Seksuaalirikosten uudistus luo pohjaa uudelle suunnalle. Lue blogista, miten ehdotetut muutokset vaikuttavat somessa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan arviointiin.
Vuoden 2020 vaikuttajaksi valittu tubettaja Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila kertoi pari viikkoa sitten Iltalehden haastattelussa ahdistavasta vaiheesta, jossa hänen ikkunoitaan ja oviaan tultiin hakkaamaan ja potkimaan päivittäin. Hän oli joutunut kotonaan häiriköinnin kohteeksi. Häiriköinti on somessa harmillisen yleistä. Minkälaista häiriköintiä somessa tapahtuu ja milloin se ylittää rikoksen rajan?
Valheellisten juorujen levittäminen on yksi yleisimmistä somehäirinnän muodoista. Faktoina esitetyt valheet voivat aiheuttaa suurta vahinkoa netin ulkopuolellakin. Somessa asioilla on kuitenkin tapana paisua entisestään – juoruja voidaan jakaa anonyymisti suurelle yleisölle ja ne voivat lähteä nopeasti ja hallitsemattomasti leviämään yhä laajemmalle. Mitä laki sanoo juorujen levittämisestä? Lue vastaukset pariin yleisimpään kysymykseen, jotka ovat nousseet esille meille ilmoitetuissa tapauksissa.
Kostopornolla tarkoitetaan alastonkuvien tai seksivideoiden levittämistä ilman toisen lupaa. Teko voi olla uhrille erittäin nöyryyttävä ja loukkaava kokemus, jonka seuraukset ovat yleensä hyvin samanlaiset kuin oikean elävän elämän seksuaalirikoksen. Onko alastonkuvien ja seksivideoiden levittäminen laitonta? Milloin teko ylittää rikoksen kynnyksen? Lue blogisarjamme “Somerikos vai ei” toinen osa, niin saat selville.
Dick picit ovat somessa valitettavan yleisiä. Niille yleensä naureskellaan, mutta somessa tapahtuva seksuaalinen häirintä on yhtä vakavasti otettava juttu siinä missä “oikean elävän elämän” ahdistelukin. Lue, miten “somevilauttelua” arvioidaan Suomen lain mukaan ja toisaalta, miten asia on naapurimaassamme Ruotsissa ratkaistu.
